torstai 2. helmikuuta 2012

Päivä 3 ja aika leikkiä aupairia

Tämä teksti on kirjoitettu 01.02.2012

Ensimmäinen päivä on mennyt toisaalta hyvin ja toisaalta huonosti. Aamupala syötiin vielä yhdessä, mutta sitten F lähti töihin. Tein S:n eväät (joista se nirsoilija ei ollut syönyt edes puolia) ja pistin pojan pesulle. Kuljettaja Kumar lähti mukaan koulumatkalle. Koululla kävin tervehtimässä S:n opettajaa. Hän toivotti minut tervetulleeksi seuraamaan opetusta ja koulun tapahtumiin. Täytyy harkita. Koululta ajoin Kumarin kanssa tankkaamaan. Tankki täyteen maksoi noin 40€, että aavistuksen on menovesi täällä edullisempaa.

Aamupäivän vietin kotosalla. Söin vähän evästä ja makoilin. F antoi luvan käyttää hänen crostraineriaan, joten hölkkäilin sillä menemään hurjat kymmenen minuuttia. Jo viiden minuutin jälkeen olisin halunnut lopettaa. Täällä on niin kuuma, että oikea liikunta on aika tuskallista. Yritän pidentää juoksuaikaa päivä päivältä ja hakea helpotusta ilmastointilaitteesta.

S:n koulu loppui tänään jo 13.30 ja tarkoitus oli lähteä hakemaan häntä 13.00. Nooh, kai olin jotenkin niin paniikissa etten tajunnut kellon olevan vasta 12.00 kun kuljettajan kanssa lähdettiin liikenteeseen. Ilmankos se vähän ihmetteli, että miksi jo nyt lähdetään. Noh, käytiin sitten parissa kaupassa tuhlaamassa aikaa ja tarjosin Kumarille kahvit tämän nolon kömmähdyksen hyvitykseksi. Kumarhan tekee niin kuin pyydetään ja nöyrästi tarjoutuu jatkuvasti auttamaan ja odottamaan. Vaikka tulikin vähän turvattu prinsessaolo passaamisesta, tuntu se niin luonnottomalta. Kahvilassakin Kumar oli kovin vaivautunut ja tarjoutui juomaan kahvinsa seisten, mutta minä käskin hänet istumaan pöytään kanssani. Taisi olla outo ja uusi tilanne hänellekin :D Täällä meillä talossa palvelusväellä on omat tilat eri sisäänkäynnillä, eivätkä he todellakaan saa hengata talon puolella muuten kuin työntouhussa.

No mutta eniveis, ostin yhden mekon S:n koulun läheltä ja sitten lähdettiin auton kanssa jonottamaan koululle. Siinä odotellessa jonon liikkumista F soittaa kuljettajan puhelimeen ja sanoo että S haluaa mennä kaverin luokse leikkimään ja minun on haettava hänet sieltä myöhemmin. Apua paniikki! Jostain random paikasta hakemaan poika illalla?!? Onneksi Kumar lupasi lähteä mukaan, vaikka hänen piti päästä vapaalle jo kahdelta.

Iltapäivän hengailin vaan kotosalla. Tutkin keittiön kaapit yksitellen, että tiedän suunnilleen mitä mistäkin löytyy. N. puoli viideltä lähdimme Kumarin kanssa hakemaan S kaverinsa luota. Kumar sai ajaa ja minä seurasin kartasta reittiä jotta löydän sinne tarvittaessa itse seuraavan kerran. Perille saavuttuamme S ei tietenkään halunnut lähteä vielä, kun oli jännät Wii-pelit kesken. Jäin juomaan teetä perheen äidin Katarinan(?) kanssa. Katarina on Kreikasta ja hänen miehensä Italiasta. Siinäpä varmaan räiskyvä pariskunta :D Heillä on kaksi lasta ja he asuvat täällä koska mies omistaa rintsikkatehtaan. Tiedä vaikka heidän tehtaasta tulisivat nekin liivit mitä te siellä nyt pidätte päällä! Joimme taivaallisen hyvää vihreää teetä ja Katarina kertoi miten pääsi itse alkuun elämässä Sri Lankalla. Hänkin haluaisi aupairin, mutta Italiasta jotta lapsilla säilyisi kielitaito (isä on jatkuvasti töissä). Katarina sanoi löytäneensä muutamia ehdokkaita netistä, mutta kaikki menee aina pieleen kun hän näkee tyttöjen laittamat tyrkkykuvat missä poseerataan liian ronskisti jne. Että pienenä vinkkinä aupairiksi hakeville: ei kannata laittaa tissivako/ankanhuuli -kuvastoa hakemukseen.

Kun sain S:n vihdoin suostuteltua lähtemään, ulkona alkoi jo hämärtää. Minun piti laittaa illallista kuudeksi. Kanat ja kaikki oli ostettuna, mutta pieleen meni. Liikenne oli mukavasti ruuhkaantunut... Päätettiin sitten, että haetaan ennemmin pizzat, koska vielä oli kotiläksytkin hoidettavana ja S:n nukkumaanmenoaika on puoli kahdeksan. Meillä meni n. puolitoista tuntia ennen kuin oltiin kotona pizzojen kanssa! Ja nyt puhutaan ehkäpä n. 4 kilometrin matkasta! Kotona hommat sujuikin sitten vauhdilla. Muuten niin kovin nirso S ahmi pizzansa valittamatta, teki läksyt ja meni pesulle. Itseäni jäi vähän jänskättämään, että mitä F tuumaa, mutta hän olikin oikein tyytyväinen, että sain hoidettua asiat muutoksista huolimatta.

Colombon rannikko ei sovellu uimiseen, 
mutta pääsee siellä meri-ilmaa ja auringonlaskuja nauttimaan. 


Kaloja ravintolan sisäpihalla. 

Tässä talossa asuu kaksi ihanaa miestä. Spot ja Tiger. 

Erityisesti Spot tykkää tulla seuraan, kuten tässä kuvassa se tuli makaamaan päälle 
kun köllöttelin sängyssä tuulettimen alla. Harmi vain että herra haisee aika pahalle... 

Paikallista valuuttaa. Huomatkaa 20 rupian setelissä pöllö. (Olen pöllöfani) 

 Rantamekko.

Sudenkorento/kissojen lelu 

Paikallinen hömppälehti 

Julkkisten hääkuvia 


Itse presidentti testaamassa uutta moottoritietä. 
Samaa tietä ajelen itsekin parin viikon päästä kohti etelää. 



1 kommentti:

  1. Pohdinkin juuri eilen mitenkähän sulla on lähteny menemään kun mitään ei oo kuulunu. Tuli mieleen ootko päässy edes perille :) Mutta hyvin näyttää pyyhkivän. Tarinoita innolla täällä seurataan :) muistahan ilmoitella osoite postipakettia varten..

    VastaaPoista