tiistai 8. toukokuuta 2012

Rennosti Mirissassa ja Vesak

Perjantaina aamupäivästä pakkasin autoon kaiken, mitä ihminen viikonloppuun voi tarvita. Rantakamppeet, evästä ja alkomahoolia. En löytänyt ketään reissukaveriksi, mutta eipä se oikeastaan haitannut. Tällä kertaa lähdin tienpäälle mielelläni yksin. Kolmisen viikkoa oli Colombossa vierähtänyt ja alkoi kaupunkielämä kiristää nuppia ihan tosissaan. Lähdin ajamaan moottoritietä pitkin etelään ja päätin soittaa Mirissaan Thusharalle. Jos hänen majatalossaan olisi vapaa huone, menisin sinne. Jos ei tilaa ole, lähtisin hortoilemaan pitkin rannikkoa ja etsimään sopivaa paikkaa vaikkapa Hikkaduwasta tai Unawatunasta. Mirissasta huone minulle kuitenkin löytyi eli huolet majoituksesta oli nopeasti karistettu ja reitti selvä. Oli ihana aurinkoinen päivä ajaa. Ei liikaa liikennettä. Stereoista soi hyvä musiikki. Onnellisen haikea fiilis...

Mirissassa suuntasin heti lounaan jälkeen rannan puolelle fiilistelemään.

Rantamaisema oli hieman viimekerrasta muuttunut. Vesiraja oli ylempänä ja aallot voimakkaampia. 
Off season...

Uimisesta ei tullut oikein mitään. Se oli enemmän sellaista isossa pesukoneessa pyörimistä ja lopputuloksena hiekkaa joka paikassa. Rennompaa oli vain istua hiekalla ja katsella merelle.


Olin niin iloinen ajaessani majatalon pihaan, koska huomasin heti että siellä on koiranpentuja! Viimeksi niitä ei ollut, joten nämä ovat ehkä kolmisen kuukautta vanhoja. Niin ihania palleroita!


Viikonloppu oli erittäin tärkeä srilankalaisille ja buddhalaisille, koska vietettiin Vesakia, täydenkuun juhlaa. Vesak poikkeaa muista Poya-päivistä sillä, että Vesak on Buddhan syntymäpäivä, valaistumisen päivä ja poismenon päivä. Vesakin viettoon kuuluu ilon jakaminen muille ihmisille eri tavoin. Ihmiset antavat toisilleen lahjoja ja huolehtivat vähäosaisista. Jokaisessa kylässä on on illalla kokoontumispaikka, missä ihmisille jaetaan ilmaiseksi ruokaa. Jotkut tekevät omia mehukojuja teiden varsiin ja pysäyttelevät autoja tarjotakseen juomaa. Herttaista eikö? Kaunis ja ilahduttava osa Vesakia on koristelut ja valaistus. Ihmiset tekevät joko itse tai ostavat lyhtyjä ja lamppuja, joilla koristellaan pihat ja kadunvarret näyttäviksi. Lampuista tuli vähän joulu mieleen, mutta Vesak on kyllä kauniimpi. Ei niin "muovisen" näköistä, kuin jouluvalaistukset toisinaan tuppaa olemaan.

Thusharalla sattui olemaan lauantaina syntymäpäivä. Mikä sattuma, että osui Buddhan kanssa samalle päivälle :D Ja minä satuin tulemaan vielä kylään! Olipa hyvä, että pakkasin arrackia mukaan, niin pystyin antamaan Thusharalle pullon lahjaksi.


Lauantaina Thushara lupasi näyttää minulle kivan uintipaikan viidakossa, joka olisi "n. 30 kilometrin päässä". Kyllä me sinne ainakin tunti ajettiin, että veikkailisin vähän enemmän kilometrejä tälle reissulle. Paikka oli lähellä Kottawaa (Gallesta sisämaahan). Onneksi oli vierailun arvoinen paikka, niin ei mennyt ajokilometrit hukkaan. Viidakon kätkössä virtasi pieni joki, jonka vesi oli ihanan vilvoittavaa ja puhdasta. Ei näkynyt krokotiileja, iilimatoja ja matalaakin oli, joten sinne vaan polskuttelemaan!


Kyllä kelpaa :)

Lauantai-iltana söin illallista huonenaapureideni kanssa. Kaksi tyttöä tanskasta ja yksi englannista. He olivat tulleet Sri Lankaan tekemään vapaaehtoistyötä. He olivat olleet viikon hoitamassa norsuja ja seuraavaksi menossa kilpikonnafarmille töihin. Aika kadehdittavan upeita kokemuksia heillä! Illallisen jälkeen lähdin tuktuk-ajelulle Thusharan kanssa. Ajettiin Galleen asti! Matkalla pääsi näkemään iloisia ihmisiä juhlimassa Vesakia ja niitä upeita lamppuja joka puolella. Katsokaa video lopussa jos Vesak kiinnostaa.


Sunnuntaina menin aamusta ensin uimaan. Siis pyörimään hiekkaisiin aaltoihin. Sitten suihkuun ja aamupalalle. Pyynnöstäni Thushara järkkäsi minulle kunnon hedelmät aamupalalle. Söin sellaiset viisi passionhedelmää, kolme mangusteenia ja kolme mangoa :D Oli kyllä ihan parasta! Istuin majatalon terassilla auringonpaisteessa, aaltoileva meri suoraan edessä, tuuli sekoittaa tukkaa ja syötävänä makoisia tuoreita hedelmiä. Sitä hetkeä tulen kaipaamaan Suomessa varmasti moneen kertaan. Aamiaisen jälkeen kiipesin Mirissan temppelikukkulalle mistä näkee koko kylän ja enemmänkin. Oli aika hikinen duuni kiivetä. Pakko oli silti suoriutua, koska edellisellä Mirissan reissulla tämä jäi tekemättä.

Vasemmalla Mirissan ranta, kauempana Weligama.



Puolenpäivän jälkeen lähdin ajamaan takaisin Colomboon. Mukaan lähtivät myös tapaamani kolme tyttöä. He olisivat muuten joutuneet matkaamaan bussilla, mutta minäpä pystyin tarjoamaan heille mukavemman ilmastoidun vaihtoehdon. Lauleskeltiin Bob Marleyn kokoelmalevyn tahdissa ja ihailtiin maisemia. Pääsin vähän leikkimään opastakin, kun minulle reitti oli jo ennestään tuttu ja sain kehuja ajotaidoistani :D

Autosta löytyy oma Vesak-lyhty! En raaski ottaa sitä pois. Kiinnyn aina tämmöiseen hömppään...

F ja S palasivat Kandysta vasta maanantaina, joten sain nauttia hiljaisesta suuresta talosta ihan yksin sunnuntaina. Kävi semmoinen vahinko, että yksi viinipullo palasi Mirissasta kotiin täytenä. Piti sitten tyhjentää se rennossa asennossa sohvalla köllöttäen ja telkkarin pitäessä seuraa.

Tutisevaa kuvaa kolmipyörän kyydistä -Vesak
video

1 kommentti: