Tie kutsuu kulkijaa

Hyvää torstaita armahimmat blogini ystävät! Minä istun tällä hetkellä pelottavan tyhjässä talossa. Pomo lähti poikansa kanssa lomailemaan Eurooppaan ja Kumari perheensä luokse, joten olen täällä nyt ihan yksin. Tai on tuolla pihalla vartija, mutta kuitenkin. Edes kissat eivät ole täällä, koska kuljettaja haki ne Kandyn villaan hoitoon. Yksinäistä on kaikuvassa kivitalossa. Saan yöllä varmasti hepuleita jos alakerrasta kuuluu tavallisesta poikkeavia ääniä.

Eilen kävin illastamassa ihanassa italialaisessa Bayleaf ravintolassa ja join pari drinkkiä liikaa. Siitä hyvästä tämän päivän vietän kiltisti kotona. Ei ole onneksi mitään oloja sentään. Tuntuu vaan hyvältä idealta pyhittää tämä päivä levolle, koska huomenna joudun ajamaan.

Huomenna ajan Hikkaduwaan, suosittuun rantakohteeseen. Luvassa varmasti paljon turisteja ja aaltojen kohinaa. Hikkaduwassa olen kaksi yötä. Toivottavasti hotelli on ok. Se maksaa minulle yhteensä n. 9000 rp eli noin 57 euroa. Sieltä ajan sunnuntaina Mirissaan joka on ihan etelässä, lähes Sri Lankan kärjessä. Siellä yövyn paikallisen perheen majoituspaikassa. Hinta on aavistuksen edullisempi kuin Hikkaduwassa. Odotukset paikkojen tasosta eivät ole korkealla. Esim. Mirissan majoituksessa ei ole lämmintä vettä. Piristävä kylmä suihku siis! Onneksi kaikissa paikoissa on hyttysverkko minkä alla voin piilotella, mikäli ötökät käy rassaamaan. Toki näissä paikoissahan saattaapi olla bedbugseja eli ihanaisia luteita.

Hikkaduwalta odotan:
*ihmisten tapaamista, koska sattuu suosittu kohde olemaan
*bileitä rannalla (viikonloppu jee!),
*hyviä ravintoloita
*paljon uimista ja snorklaamista (varmaan taas poltan itseni auringossa)

Mirissalta odotan:
*upeaa rantaa
*rauhaa elämän pohdiskeluun ja lukemiseen
*valaiden näkemistä


F antoi minulle luvan ottaa mukaan kotoa lakanoita ja pyyhkeitä ja mitä vain tarvitsen, jotta reissu on mahdollisimman mukava. Pohdiskelen vielä otanko läppärin mukaan vai en. Moni majoituspaikka tarjoaa ilmaisen langattoman käytön ja kone olisi hyvä jos tulee yksinäistä tai tarvitsee etsiä uutta majoitusta. En kuitenkaan haluaisi ottaa sitä riskiä, että kone varastetaan. Pimahdan jos niin tapahtuu! Kaikkialta pitäisi löytyä nettikahviloita, ehkä turvaudun niihin. Koska minulla on auto käytössäni, sehän toimii myös hyvänä säilytyspaikkana. Vai mitä mieltä olette? Jos säilyttäisin osan rahoistani autossa, etten menetä kaikkea mikäli huoneessa käy varkaita?

Suunnitelmani oli ajaa Sri Lankan itäpuolelle, suosittuun Arugam Bayhin. Nyt vaikuttaisi siltä, että rahani eivät riitä sinne asti. En varmaankaan varaa vielä muita majoituksia. Katson ensin paljon rahaa kuluu Hikkaduwassa ja arvioin sitten onko mahdollisuuksia jatkaa reissua. Majoituksen löytäminen ja varausten tekeminen on ollut muuten todella työlästä! Olen istunut pitkät tovin koneella. Iso ongelma hommassa on se, ettei minulla ole luottokorttia. En siis voi tehdä varauksia netin kautta. (Olisi vaan pitänyt hommata se pirun kortti ennen tänne tuloa. Mutta ei. En halua olla aikuinen ja käyttää luottokortteja!) Kovalla vaivalla on ensin etsittävä sopivia vaihtoehtoja ja sitten soiteltava niihin. Puhelimessa keskustelu näiden srilankalaisten kanssa ei ole mikään helppo juttu. Kielitaidon taso vaihtelee ja aksentti tekee ymmärtämisestä vaikeaa myös. Varaukset onnistuin kuitenkin puhelimessa tekemään ja nyt kaikki varpaat ja sormet ristiin, että nämä huonevaraukset todella ovat olemassa, kun pääsen paikalle.

Srilankalaisilla on muuten omasta kielestään siirtynyt hankaloittava tapa englannin puhumiseen. Vaikka he tarkoittavat kyllä, se meidän korvaan kuulostaa kieltävältä.
Esim. Kumari kysyy minulta: Pesenkö vaatteesi? Hän ei sano "I wash your clothes?" Hän sanoo "I wash your clothes, no?
Hämmentää minut joka kerta :D
Oletko menossa ulos? "You go out now, no?
Puhelimessa siis vielä vaikeampaa tulla ymmärretyksi ja ymmärtää, kun ei voi tulkita toisen eleitä.

 Herra Tiikeri tässä vähän lepuuttaa silmiään.

Etelän reissulta en varmaankaan kirjoittele blogin puolelle. Tai kuka tietää. Ehkä löydän nettikahvilan jossa saa oikeasti hyvää kahvia ja istun kirjoittamaan oikein urakalla. Varautua voi silti siihen, että pääsen jakamaan reissutarinat ja kuvat teille vasta sitten, kun palaan Colombon kotiini.

Voikaa hyvin ja nauttikaa raittiista talvi-ilmasta! Sitä on jo ikävä!