Aupairin arkea Sri Lankassa

Aamuni Sri Lankassa alkavat noin 05.50. Menen aamupesulle ja sen jälkeen S:n huoneeseen. Nostan huoneen verhot ylös ja otan esille paitoja ja shortseja joista S saa itse valita mitä pukee päällensä. S jää heräilemään ja minä menen alakertaan keittiöön. Aamupala on Kumarin vastuulla, joten huolehdin ensin että hän on varmasti hereillä. Siitä seuraa ikävää nalkutusta koko aamuksi pomolta jos Kumari on nukkunut pommiin. Kyllä sitä nalkutusta tulee aina jostain joka tapauksessa, koska pomo on hyvin tarkka. Jos aamiaspöydästä puuttuu suola, maito tai tee on kitkerää, saa Kumari kuulla kunniansa. Minä valmistan S:n eväät kouluun. Rasiaan menee myslipatukoita, voileipiä, kuivattua mangoa, keksejä, kurkkuviipaleita...
Aamiainen syödään yhdessä ja sitten F lähtee töihin. Me jäädään S:n kanssa vielä valmistautumaan. Varmistan  että hänen repussa on kaikki mitä sille päivälle tarvitsee, harjaan hänen hiukset ja pesen hampaat. Minun mielestä on kyllä vähän kummallista se, ettei 8-vuotias huolehdi itse jo hampaiden pesusta. Seiskan jälkeen lähdemme ajamaan koulua kohti.

Kuvat meidän katolta:

S:n ollessa koulussa minulla on vapaata aikaa. Tosin jos tarvitsee tehdä ruokaostoksia tai muita asioita toimittaa, ne on hoidettava päivällä. Yleensä otan aamusta vielä tunnin torkut. Sitten saatan kuntoilla pomon välineillä puolisen tuntia, lueskella, katsoa leffoja... Jos sää on aurinkoinen, polskuttelen uima-altaassa. Välillä olen lähtenyt shoppailemaan, mutta sitä pitää yrittää jättää nyt vähemmälle tai rahat hupenevat ennen aikojaan. Talolla käy välillä puutarhuri, uima-altaan puhdistaja ja muita duunareita. Minun kuuluu tsekkailla mitä ne tekee ja että työt tulevat hoidettua.

koti

Haen S:n koulusta iltapäivällä joko 13.30 tai 14.40. Tulemme kotiin ja annan hänelle ensimmäiseksi välipalan. Sitten me vaan hölmöillään täällä. S tykkää pelata Super Mario Galaxya ja katsella leffoja. Saatamme myös piirtää yhdessä tai pelata. Suosikkipeli on "jääkiekko". Molemmilla on kepit mailoina ja niillä sohitaan tennispalloa. Siinä tulee muuten hiki! Ja välillä S:llä menee hermot kun olen liian hyvä. Mutta minkäs teet, suomalaiset kiekon taitaa :D (Mikä läppä! Oikeassa jääkiekossa en pärjäisi!) Kun minun voimat loppuvat pelaamiseen, ehdotan S:lle että katselemme musiikkivideoita tietokoneelta. Poika on hulluna Michael Jacksonin biiseihin!

Kuudelta on illallisen aika. Pari kertaa viikossa minä joudun sen väkertämään. F on usein illatkin poissa, joten me syödään S:n kanssa ihan kahdestaan. Kahdestaan ruokailu usein suorastaan ketuttaa, koska S on niin nirso syömään mitään. Harmittaa nähdä se vaiva, että valmistaa ruuan ja sitten se ei kelpaakaan. Onneksi kerran viikossa on ok hakea Pizza Hutista ruuat ja johan uppoaa lapseenkin.

Aika pian illallisen jälkeen S on saatava pesulle. Siinä menee hetkensä, mutta tavoitteena on kuitenkin että hän on sängyssä seiskalta. S saa lueskella omassa rauhassa. Välillä luen omaa kirjaa hänen vieressä tai luen hänelle jotakin. Viimeistään kahdeksalta se on valot pois ja good night!

Arki menee aika saman kaavan mukaan päivittäin. Vain viikonloppuisin S saa valvoa myöhempään. Viikolla S:llä saattaa olla leikkitreffit jonkun kaverin luona ja minun pitää sitten toimia kuskina. Se on kyllä ihan kiva tapa oppia kaupunkia ja tavata uusia ihmisiä. Joskus olen kiva hoitotäti ja vien S:n vaikka jätskille koulun jälkeen. Viime keskiviikkona käytiin eläintarhassa.

Colombon ruokatorilla hedelmiä ostamassa.

Vihdoinkin!

Recidence Visa! Tällä viisumilla olen paikallinen ja oikeutettu paikallisiin hintoihin.

Mm. eläintarhaan maksoin tämän ansiosta vain 100rp, kun turistille se on 1000rp.

Viimeisin ostos oli tämä vähän juhlavampi mekko. Maksoi aivan liikaa ja kaduttaa jo nyt! 

Parempi löytyä käyttöä tälle!

Colombon eläintarhassa:

Jotkut aitaukset olivat ihmeen matalia. Esimerkiksi nämä strutsit pääsivät ihan näykkimisetäisyydelle.

Pöllöjä!

Eläintarhat saattavat olla aika masentavia nähtävyyksiä. Tämä oli ainakin. Valtaosa eläimistä olivat hyvin pienissä tiloissa. Linnuilla varsinkaan ei ollut mukavat oltavat. Häkit ovat niin pienet, ettei niissä mahdu lentämään ja tilan joutuu jakamaan liian monen lajitoverin kanssa.

Tämä kaveri oli aika apaattisen oloinen. Se tuli aitauksen reunalle kerjäämään ruokaa ihmisiltä. Istuskeli siinä käsi ojossa ja kun evästä ei herunut, se yritti heittää meitä kivellä. Kiitti.

S

Eläintarhan masentavuutta korosti ehkä se, että oli sateinen päivä. Auringossa kun kaikki näyttää kivemmalle. Koleamman sään ansiosta eläimet olivat kuitenkin aktiivisia, eikä minkään häkin luona tarvinnut etsiskellä asukkia kun liikettä riitti. Reissumme jälkeen S oli harmissaan ja ihmeissään siitä miksi eläimiä pidetään niin huonosti. F selitti sen sillä, että Sri Lankassa eläimillä ei ole samanlaista asemaa kuin Euroopan puolella. Eläimillä ei ole oikeutta, eikä niitä arvosteta. Onkohan olemassa srilankalaisia kettutyttöjä?!?