Tänään meidän talossa häärää joukko miehiä maalaamassa seiniä. Talon seinät ovat valkoiset ja siksi niissä näkyy kaikki lika helposti. Varsinkin S:n mustia käden jälkiä on joka puolella taloa, koska hän tykkää lautailla ympäri taloa rullalautaa muistuttavalla waveboardilla. Nyt siis uutta maalia pintaan ja sotkut piiloon.
Äsken oli kummallinen tilanne, kun huomasimme ettei kenenkään kännykkä toimi. Puheluita ei pystynyt tekemään tai vastaanottamaan. Kysyin mistä tämä johtuu ja maalausurakkaa johtava mies kertoi, että Sri Lankassa toisinaan katkaistaan puhelinyhteydet hetkellisesti. Hän epäili, että ehkä jossain päin maata tapahtuu jotain, mistä tiedon ei haluta leviävän. Ehkäpä konflikti joka halutaan pitää salassa. En tiedä onko puhelimien mykistymisen syynä todellakin näin synkkä asia, mutta onhan se mahdollista. Vaikuttaa, että Sri Lankan hallitus haluaa pitää salaisuuksia muutenkin. Täällä on nähty viime viikkoina mielenosoituksia ja kaupungilla on levitelty julisteita YK:ta vastaan. YK haluaisi aloittaa tutkimukset, koskien 2009 päättynyttä sisällissotaa. Tutkimusten aiheena sodassa tapahtuneet vääryydet kuten siviilien tappaminen. Sri Lankan ulkopuolella kun ei juuri tiedetä mitä täällä todella tapahtui, koska journalisteja ei laskettu maahan ja puolueettomia uutiskanavia maassa ei toiminut. Kaikki salattiin. Mielenosoittajat julistavat "Suojelkaa maatamme YK:lta! Kunnioittakaa sotamme sankareiden muistoa". F:n mukaan pohjoisessa asuu edelleen tamileja epäinhimillisissä oloissa telttakylissä ja parakeissa, koska valtion toimet elinolojen kohentamiseen ovat olemattomat. Kysyin häneltä uskovatko srilankalaiset todella tämän "mitään pahaa ei olla siviileille tehty"-julistuksen. Hänen mukaansa suurin osa nielee sen kuin aivopestyt, koska ovat kouluttamattomia tai pelkäävät ajatella toisin. Pienempi, koulutettu osa väestöä tajuaa tilanteen oikean laidan. Olen myös huomannut täällä, että ihmisillä on hyvin ristiriitainen asenne presidenttiään kohtaan. Toiset ajattelevat, että siinäpä vasta hieno mies. Toiset taas, että siinä on se rikosten peittelijä ja syyllinen hintojen nousuun.
Viime lauantaina, kun olimme Hikkaduwassa lounaalla niiden kolmen miehen kanssa (kaverukset, jotka kaikki työskentelevät poliiseina ja ovat tulleet Sri Lankaan lomailemaan), he kertoivat karmeasta junamatkastaan. He olivat matkalla sisämaahan, kun yhtäkkiä kiskoille oli hypännyt mies. Aivan tarkoituksella heittäytynyt junan alle ja päättänyt päivänsä. Juna pysähtyi ja valtavasti ihmisiä meni ulos ja alkoi ottaa kuvia kännykkäkameroillaan junan ruhjomasta ruumiista. Poliisia ei paikalle hälyytetty, vaan ruumis pakattiin junaan ja ilmeisesti oli sitten jätetty seuraavalle asemalla. Olin aivan ällistynyt kuulemastani, mutta pohdittiin sitten että ehkä tätä tapahtuu jatkuvasti. Mitä sitä poliisia sitten vaivaamaan. Jauheliha kyytiin ja matka jatkuu? Oli siinä kuulemma miesten lomafiilikset laskeneet kovasti sille päivälle...
Myönnettäköön että en tarpeeksi lue uutisia täällä, mutta sen verran kuitenkin, että olen huomannut aika paljon artikkeleita itsemurhista. Usein oman käden oikeuteen tarttuneet ovat olleet suhteellisen nuoria, 19-30 vuotiaita srilankalaisia. Suurimmat itsemurhaluvut ovat maan pohjoisella ja itäisellä puolella. Samoille alueille sijoittui myös sisällissodan kauhut, mikä selittänee ihmisten epätoivoa alueella edelleen. Käytetyin metodi hengen riistämiseen on itsensä myrkyttäminen. Ilmeisesti sitten tuo junan alle hyppääminen on yleinen tapa myös. Katselin tilastotietoja maailman itsemurhaluvuista. Tuoretta tietoa ei tullut vastaan, mutta yhdessä taulukossa (vuodelta 2008) Sri Lanka oli sijalla 12 ja Suomi muutamia maita alempana. Täällä surullista itsemurhalukua ei voi ainakaan kaamoksella syyttää!
Yksi kaunis päivä, muistaakseni Mirissassa selailin kiskalta ostamaani sanomalehteä ja luin artikkelin miehestä, joka oli löydetty ojanpenkalta kuolleena. Miestä oli ammuttu kuusi kertaa rintakehään. Eipä siinä mitään, mutta lehdessä oli kuva siitä. Kuva ruumiista makaamassa verisenä kera luodinreikien ja ympärillä suuri joukko yleisöä kummastelemassa. Ei Suomessa tällaista uutisointia ole tottunut näkemään. Mitä mieltä olette, onko tämmöinen uutisointi hyvä vai huono asia? Ainakaan asiaa ei ole kaunisteltu, kun tragedian jälki näytetään lukijoille koko maassa. Entä lapset, jos/kun he lukevat lehtiä, onko heidän hyvä nähdä kuolemaa arjessa näin?
Oho. Viattomasti alkaneesta postauksesta tulikin harvinaisen synkkä katsaus Sri Lankaan. Toivottavasti en synkistänyt kenenkään päivää liikaa näillä masentavilla aiheilla. Seuraavaan juttuun aurinkoisemmilla aiheilla, lupaan!
Synkille aiheille sopiva kuva:
Torakkahan se siinä perkele! Kuvan oton jälkeen pyörsin päätökseni olla vahingoittamatta hyttysiä suurempia olentoja. Mäjäytin otuksen S:n puisella miekalla ensin ritariksi ja heitin sitten vessanpönttöön uimaan. Anteeksi universumi.
Välissä taas huomaa kuinka hienoa on asua suomessa
VastaaPoista