Just another weekend in paradise island

Rankka ja riemastuttava viikonloppu takana. Jestas, että voi olla ihminen väsynyt. Perjantai ja lauantai oli yhtä juhlimista ja sunnuntainakin oli vielä ripaus hilpeyttä ilmassa.

Perjantaina oli pizzailta ja vieläpä minun vastuulla. Väänsin valtavan taikinan, mistä tehtiin neljä erilaista pizzaa. F:n isä oli paistoapuna. Tein taikinan netistä poimimani reseptin pohjalta. Ohje oli suomalainen joten hiivan määrä oli aika suuri ja pohjista tuli oikein muhkeita. Harmi vaan, että nämä tykkäävät ohuista rapeista pohjista enemmän. Vitsailtiinkin, että illallisena on pizzaa suomalaisittain.

Cinnamon Grand Hotel 

Pose! 

 Skybar. 

Sen kerran kun muistaa ottaa kameran mukaan kaupungille siitä ei ole mitään iloa. 

Yökuvia ei mun kameralla edelleenkään saa.

Illallisen jälkeen lähdettiin F:n kanssa Colombon ytimeen, kohti yöelämän houkutuksia. Ensimmäistä kertaa pomon kanssa ulkona... Yllätyin kovasti miten vapautunut hän osaa olla, samoin hänen kaverinsa. Kovasti nauramista, roiseja vitsejä ja qin&toniceja. Hauskaa oli ja pari viisi olutta tuli nautittua liikaa. En silti missään vaiheessa unohtanut olevani ulkona pomoni kanssa, joten ei mitenkään lapasesta lähtenyt :D Baaritiskillä juttelin ihmeellisen pitkään vanhan lähetystössä työskentelevän hollantilaismiehen kanssa. Siksi ihmettelen keskustelun pituutta, että mies oli harvinaisen tyly tapaus. En tiedä johtuiko herran humalatilasta vai mistä, mutta hänestä ei aitoa ystävällisyyttä näyttänyt säteilevän mihinkään suuntaan. Äijä kuitenkin olisi halunnut pokata pomoni. Sanoin hänelle, ettei ole mitään saumoja, tsorge. Ja siitä hyvästä sain kuulla olevana kylmä ihminen :D Sanoin miehelle, että ei en ole kylmä, olen Suomesta.

Lauantaiaamu tuli aivan liian aikaisin. Olisin voinut nukkua vielä tunteja, mutta F ja S heräsivät ajoissa ja alkoivat herättelemään minuakin. Eihän siinä muu auttanut kuin nousta ylös. He olivat jo syöneet aamupalan, joten kaivoin jääkaapista eilisen pizzan rippeitä. Pizzaa ääntä kohti ja ripeästi pakkaamaan. Aika lähteä Hikkaduwaan!!

Oli aivan upea aurinkoinen aamupäivä. F ajoi citymaasturiaan, S pelasi Nintendoa takapenkillä ja minä ihailin maisemia apukuskin paikalta (ja toimin kartturina, koska F ei ole koskaan itse ajanut moottoritielle tai Hikkaduwaan). Lähellä Hikkaduwaa ajoimme sillalla joen yli ja minä näin krokotiilin!! Vaikka sitä on elämässään nähnyt ties minkälaisia eläimiä eläintarhoissa, ei mikään voita sitä tunnetta kun näet jonkun eläimen vapaana omassa ympäristössään.

Hikkaduwassa odotti F:n kaverit, kolme miestä jotka olivat jo aikaisemmin olleet meillä kyläilemässä. Majoituimme Sunbeach hotelliin/majataloon. Minä kun luulin, että F haluaisi ehdottomasti viiden tähden hotelliin, mutta hän kelpuuttikin tämän paikan. Taso ei ollut kummoinen, mutta minulle kelpasi oikein hyvin. Se oli rannalla, ja mitäpä muuta Hikkaduwassa voisi haluta. Hyvä että maltettiin tavarat heittää huoneisiin kun oltiin jo rannalla. Meidän hotellin edustan ranta on surffareiden suosima ja nytkin näkyi paljon hemmoja laudat kainalossa. Olkivarjon suojassa makoillessani ja olutta hörppiessäni tajusin, että kello oli vasta kymmenen aamulla. Aikaista oluelle? "No way, this our holiday!" sanoi F ja otti huikan omasta oluestaa. Että mikäs siinä sitten... Lounasta syötiin kaverusten Why not-hotellissa. Ihan hyvät pöperöt, mutta hidasta palvelua.

Että mitenkä? 

S pelaa iPadilla pöytäliinan varjossa. Kids today... 

Tätä clubia hehkutin teille, kun kirjoittelin ensimmäisestä reissustani Hikkaduwaan. Jos ikinä eksytte huudeille perjantaina, tämä paikka on ykkönen!

 Lounaalta karkasin omilleni. Päätin suunnistaa uiskenteluun sopivammalle rannalle, lähelle Coral Reef Beach hotellia missä olen ollut aiemmin. Aallot kävivät aika voimakkaana, mutta tuli uiskenneltua silti. Meinasin myös snorklata, mutta jotenkin ei ollut sitten fiilistä. Krapulaa kai... Rannalla leikki srilankalaisia poikia, ehkä 10-vuotiaita. Annoin heidän lainata vuorotellen maskiani. He tulivat tosi iloisiksi, kun pääsivät sukeltelemaan. Kun siinä nautiskelin olostani yksin istuessani ja merta tuijottaen käveli luokseni srilankalainen mies ja ryhtyi juttelemaan. Paikallisten kanssa juttelu seuraa samaa kaavaa kysymysten kanssa. Mitä teet työksesi? Oletko naimisissa? Mitä pidät Sri Lankasta? Mies esittäytyi Kamaksi ja kertoi työskentelevänsä lakitoimistossa jos oikein ymmärsin. Hänellä on vaimo ja lapsi. Kun kerroin että Euroopassa ihmisten ei ole pakko mennä naimisiin ollakseen yhdessä ja että en itse haaveile aviosta vielä, hän oli aivan ihmeissään. Kama suorastaan järkyttyi siitä kun kerroin, etten tiedä mitä teen kun palaan Suomeen. Että miten tällaisella vanhalla muijalla ei ole duunipaikka ja avioliitto odottamassa kotona? Kulttuurieroja, kulttuurieroja... toistelin vaan. Kama olisi halunnut viedä minut oluelle tai syömään, mutta totesin paremmaksi jättää väliin ja kehotin häntä viemään ennemmin vaimonsa syömään :D Hänen kanssaan oli toki mukava jutella, mutta parempi kuitenkin jättää tämmöiset tuttavuudet lyhyiksi ja kohteliaiksi kohtaamisiksi. Näin muuten rannalla valtavan merikilpikonnan! Se tuli niin lähelle, että sitä pystyi koskettamaan. (Tiedän ei pitäisi, mutta en kyennyt hillitsemään itseäni) Konna ui takaisin syvyyksiin joten en ehtinyt nappaamaan kuvaa, mutta se oli mahtava kohtaaminen silti.

Pari tuntia omillani hengailtuani (ja Kaman kanssa jutteltuani) palasin muiden seuraan. Siellä jatkui sama meininki kuin lähtiessänikin. S riehui aalloissa ja palasi välillä pelaamaan iPadilla, muut joivat olutta ja kävivät välillä uimassa. Olin ihan uuvuksissa, mutta istuin kuitenkin toviksi seuraan. Ja hyvä että tein niin koska oli seuraavan villieläimen vuoro tulla valloittamaan sydämeni. Rannalla kulkee kaikenmaailman kaupustelijoita ja joillakin on mukanaan esim. käärme jonka kanssa voi ottaa kuvia. Minun luokse tuli mies jolla oli mukanaan boa nimeltä Barbara. Kyllä, Barbara :D Olihan se pakko kiepauttaa kaveri kaulaan roikkumaan vaikka jännitti, että se haluaa purra tai testata puristusvoimiaan. Kyllä se aika voimakkaasti kiertyikin kaulalle, mutta vielä henki pihisee.

Illalliselle mentiin italialaiseen ravintolaan. Viimepäivinä on tullut syötyä aivan liikaa pizzaa!! Ei voi siis sanoa, että olisin erityisesti ruuasta nauttinut, mutta viini oli hyvää ja seurakin oikein viihdyttävää. Mun vegepizzan nimi oli muuten "Feel the planet". Olen niin hippiytymässä täällä!  Italialaisesta mentiin Top Secret -rantabaariin sulattelemaan ruokaa. Kello alkoi olla sen verran paljon, että F vei S:n hotellille nukkumaan, mutta palasi sitten takaisin baariin. Edellisillä Hikkaduwan reissuilla Top Secret on ollut lempparipaikkoja hengailulle ja niin oli nytkin. Varsinkin kun oltiin isommalla porukalla, lounge-alueella loikoilu oli hauskaa.

Galle Road, Hikkaduwa. 

 Say hello to my new friend Barbara!

 Top Secret

F halusi päästä johonkin bilepaikkaan ja käveltiin sitten rantaa pitkin Mamboon. Tai siis suurin osa käveli, kun taas F ja yksi kaverinsa päättivät kokeilla silmät kiinni juoksemista :D Mambo oli täynnä turisteja ja paikallisia, sovussa yhdessä juhlimassa. F säntäili clubissa ympäriinsä hilpeässä hiprakassa. Minä päätin vetäytyä "omaan rauhaani" ja istahdin baaritiskille. Ei siinä sentään yksinäisyydessä tarvinnut istua. Paljon oli ihmisiä ympärillä ja kaikki tietysti hyvällä tuulella niinkuin lomalla kuuluu. Erityisen innokkaan juttukaverin sain n. viisikymppisestä brittimiehestä joka oli tullut Sri Lankaan katsomaan krikettiä. Hauska mies, mutta sylkee liikaa puhuessaan. Kaikkeen mitä sanoin hän vastasi ensin "That's awesome!", "How great is that!".  Drinkkejä, tanssimista ja keskusteluja kaikesta maan ja taivaan välillä muiden reissaajien kanssa. Merenrannalla tuikkivien tähtien alla. Hyvä ilta!

Sunnuntaiaamuna sängystä nousi hyvin väsynyt SanSan. Pomo ja S on aivan liian aamuvirkkuja mun makuun :D Vaan kylläpä näytti F olevan krapuloissaan myös... Istuimme hotellin ravintolassa rannan tuntumassa aamiaisella. Hirveästi ei löytynyt ruokahalua ja kun näin rannalla miehen apinan kanssa, en malttanut syödä enää ollenkaan. Pakko oli päästä apinaa leikittämään. Tämä oli samanlainen rannalla kiertelevä kaupustelijamies. Tienaamassa rahaa eläimillä. Apina oli kyllä niin reppana. Se oli ihan vauva vielä ja todella peloissaan. Oli muuten ensimmäinen kerta kun pääsen pitämään apinaa sylissä. Alan olla ihan hurahtanut näihin tropiikin elukoihin. 

 Apinamiehellä oli mukana myös boa ja kobra. Ja arvatkaa vaan menikö apinaparka ihan kauhusta sekaisin, kun mies kaivoi kassista käärmeet esiin?!

 Wijaya Beach, Unawatuna

Hikkaduwasta siirryttiin hieman etelämmäksi Unawatunaan Wijaya Beachille. Se taitaa olla pomon suosikkipaikka. Olin rehellisesti sanoen saanut jo tarpeekseni rannalla olosta ja valmis palaamaan Colomboon. Tarvitsin unta ja hiljaisuutta kaiken juhlimisen jälkeen. Muu porukka hengasi Wijaya-ravintolassa, mutta minä, yksinäinen susi, menin etäämmälle rannalle makoilemaan omassa rauhassani. Oli todella kuuma ja kirkas aurinkoinen päivä. Sain hyvin väriä pintaan. Siinä melanoomaa kypsytellessäni hoksasin, että Mirissa on aika lähellä ja että ehkä siellä tapaamani Thushara haluaisi tulla moikkaamaan. Lähetin viestin ja tunti myöhemmin Thushara istui vieressäni rannalla juomassa olutta. Se oli mukavaa vaihtaa kuulumisia jonkun ei-Colombolaisen kanssa. Tapaan jatkuvasti uusia ihmisiä, mutta en juurinkaan samoja ihmisiä uudestaan. Ja ne joita kohtaan uudestaan ovat ennemminkin F:n kavereita. Mutta Thushara on poikkeus. Mun srilankalainen kaveri! Esittelin hänet F:lle ja F yritti kohteliaasti hymyillä, mutta hymyn alta näki kyllä mitä hän ajatteli. Ei srilankalainen seura miellytä. Minulle seura kuitenkin kelpasi ja jutustelin Thusharan kanssa pari tuntia, kunnes F vihdoin ilmoitti että lähdemme takaisin Colomboon.

Hyvästit kaverille, biitseille ja rennolle hippeilylle auringossa. Hellou Colombo, pitkät yöunet ja oma kunnollinen kylpyhuone!